SANOITA SURUSI - TÄYTETTÄVÄ MUISTOKIRJA
Tämä kirja auttaa ja kannustaa surevaa sanoittamaan omaa suruaan ja rohkaisee kertomaan tunteistaan. Myös niistä, joista ei haluaisi puhua ääneen kenellekään. Jokainen kirja tulee kertomaan erilaisen tarinan, sillä jokaisen suru on uniikki, täysin ainutlaatuinen.
Surevan voi olla vaikeaa puhua omasta surustaan. Puhumisen tavoin myös kirjoittaminen auttaa meitä käsittelemään tunteitamme. Kirjoittamalla jätämme myös pysyvän muiston surustamme, juuri sellaisena kuin se on. Tämä kirja auttaa ja kannustaa surevaa sanoittamaan omaa suruaan ja rohkaisee kertomaan tunteistaan. Myös niistä, joista ei haluaisi puhua ääneen kenellekään.
Surevalle voi olla vaikea puhua. Ei ole mitään sanoja. Me haluamme kuitenkin aina auttaa surevaa. Tämä kirja toimii surevalle kauniina muistona edesmenneestä rakkaasta sekä apuna vaikeiden asioiden käsittelyssä. Kirja on kaunis lahja surevalle, lohduksi niihin hetkiin, joissa ei ole sanoja.
127-sivuinen kirja sisältää 21 täytettävää kohtaa ja 4 valokuvapaikkaa sekä tyhjiä sivuja omille ajatuksille. Kirja on kuvitettu Sofia Amberlan 5 uniikilla maalauksella. Omia päiväkirjamerkintöjäni kirjassa on yhteensä 39. Ne toimivat peilinä surevalle ja auttavat oman surun sanoittamisessa.
Kuljetaan yhdessä, pienin askelin eteenpäin.
Johanna
“Yhtäkkiä sinut otettiin pois, ihan noin vain, ilman mitään varoituksia. Suruista suurimman edessä olen sanaton, nöyränä ja polvillani. Valmis tekemään mitä tahansa, ettei minulta viedä pois enää ketään rakkaimmistani. Riittääkö mitkään teot? Loppuuko menettämisen pelko koskaan? Kukaan ei opettanut minulle, kuinka tästä tilanteesta selviää, vai selviääkö edes.”
2 viikkoa kuolemastasi
Se päivä, kun lähdit pois
Viimeinen yhteinen muisto
Merkkejä sinusta
Viha ja syyllisyys
Näin kehoni reagoi suruun
Jos näkisin sinut nyt, sanoisin sinulle
TEKIJÄ: JOHANNA ELOLA
Esikoispoikani Ville menehtyi 12-vuotiaana, marraskuussa 2014 sattuneessa tapaturmassa. Siitä alkoi minun surumatkani.
Vajaan kuuden vuoden aikana minun suruni on muuttanut muotoaan, siinä on jo kaunista ajan patinaa. Koskaan en tule unohtamaan, enkä koskaan lakkaa ikävöimästä. Vielä joskus tulee se päivä, kun me kohtaamme jälleen.
